Maanantai

Olisipa ollut ikävä syksyinen ja pimeä maanantaiaamu ilman noita kahta turilasta. Ei voi olla hymyilemättä, kun Nella tulee lipomaan naamaa, että nyt on jo aamu. Venyttelee tassut maassa ja päästää hassua urinaa, sitten Musti hiippailee perässä häntä heiluen... Aamukävelylle molemmat jonottivat hienosti istuen tuulikaapissa :)

Pizzapäivä

Pojat kattelee, että mitäs pizzaa tänään tilattais...

Säikyttelyä puolin ja toisin

Enää Nella ei juurikaan arkaile meitä, mutta kaikki muut ihmiset ovat vähintäänkin epäilyttäviä. Takapihalta haukutaan kaikki ohikulkijat, ja naapurin muksut jos hipsivät vähänkään lähemmäksi. Välillä Nella myös säikähtelee kaikenlaisia arkisiakin asioita, joku potkaisee vahingossa pahvilaatikkoa, sanomalehti putoaa tuolilta jne. Mutta toisaalta nyt Nella myös osaa nauttia huomiosta ja rapsutuksista ilman mitään varauksellisuutta. Se kömpii sohvalle viereen tai kääntyy selälleen rapsuteltavaksi.

Luoksetulo on vielä Nellalla aika hakusessa varsinkin ulkona. Se on sinänsä harmillista, koska kun sen hallitsisi, niin pääsisi metsässäkin juoksemaan vapaana. Varsinkin jos sisällä on käynyt joku vieras henkilö, niin Nellan saa hakea hihnan kanssa takapihan saniaisten alta lymyämästä...


No, eilen iltakävelyllä sinänsä ikävä tapaus antoi ihan hyvän merkin luoksetulosta. Nellan panta irtosi kesken kaiken ja otus vipelsi tietä eteenpäin, kunnes tajusi, että hetkinen, muut eivät tulekaan perässä. Kutsuttiin Nellaa mukaan ja juostiin kaikki kotiin, Nella juoksi perässä ilman elettäkään, että olisi halunnut jäädä omille teilleen. Juostiin omalle takapihalle ja sieltä sisälle. Molemmat koirat saivat omat isot possunkorvat ja sata rapsutusta ihan vaan siitä ilosta, että on kiva kun koko lauma on kotona :)

Mistä tätä hiekkaa oikeen tulee

Syksy tuntuu olevan erityisen työlästä aikaa etenkin koirien kanssa. Joka päivä saa putsata tassuja ja imuroida lattioita. Lisäksi tuon takapihan "koirapuiston" ansiosta otusten mukana tulee niin paljon hiekkaa, että kaikki kalusteet, tv ym. ovat parin päivän välein ruskean hiekkapölyn peitossa.

Kumpaakaan koiruutta en kumminkaan pois vaihtaisi mistään hinnasta. Molemmat koirat ovat niin ihania ja rakkaita, ja maailman parhaita koiria :) Jos Nella menee Mustin ruokakupille norkoilemaan, niin Musti vaan katselee, että mikäs pieni kuono siihen ilmaantui. Jos taas Nellan kupille menee Musti häiriköimään niin saa kunnon murinat. Mikä parasta, kummankin kupille saa ihmiset mennä käpistelemään ihan rauhassa, vähän siirretään kuonoa tieltä, että mitäs asiaa tänne nyt on, mulla on ruokailu kesken :)

Välillä koiruuksille tulee tappelu ihan mistä vaan, toinen löytää jännittävän kepin saatikka jonkun vanhan lelun. Mutta tappelu on onneksi sellaista koirapainia, kumpikaan ei ole satuttanut toista. Ja jos ei ulkona ehdi painia tarpeeksi eli älyttömästi, niin homma jatkuu sisällä... (kuinkahan paljon ne riehuisivat sisällä ilman aidattua pihaa?!).

Operaatio kanansiivet

Nyt surisee yläkerrassa taloutemme kolmas pakastin. Tänäaamuna se sai sisuksiinsa ensimmäiset kanansiipipussit, kaverikseen saavat kohta puuroa ja kasvissoseita.

Puuroja on nyt alettu tekemään enemmän, eli ei ihan raakaruokaa pelkästään. Yleensä joka toinen päivä syödään kasvis-liha-puuro-sekoitusta, joka toinen päivä lihaisia luita eli käytännössä kanansiipiä.

Have a dog... have two dogs

Voi sitä kuran ja karvan määrää :D Välillä Musti pomottaa ja sitten taas Nella on niskan päällä. Hyvin kuitenkin sujuu yhteiselo. Nella arkailee aina välillä, mutta omalla porukalla osaa olla ihan rennosti. Muut ihmiset ovat edelleen kaikki pahiksia.


Takapiha alkaa muistuttaa koirapuistoa myös maastonsa suhteen. Nurmikko muuttuu mutapoluiksi ja vuorenkilvistä tulee puruleluja.

Nellan uusi panta, sointuu täydellisesti tassujen väriin :)


Nyt syön sinut...
mitääh?

Arkista eloa

Nellakin tottuilee jo meidän lauman arkeen. Välillä koirat hoitavat itse ulkoilunsa takapihalla, välillä mennään kävelylle taluttimissa. Nella tassuttelee hienosti hihnassa metsäpolulla, mutta missä on hajuakaan ihmisistä, niin sieltä on päästävä pois ja äkkiä...

Keskenään osaavat olla ihan rauhassa enimmäkseen, ainakin sisätiloissa. Ja ulkona kuuluukin riehua :) Musti on edelleen mustis ja tulee nappaamaan Nellaa kaulasta kun sitä meinaa rapsuttaa. Myös leluista tulee välillä riitaa.